Kajaanin opettajankoulutuslaitos

Esioppilaat kyläkoulussa

Kasvatustiede

1998

172 s., 19 liitettä

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kyläkoulun esiopetusta (esikoulua) Koskenniemen didaktisesta prosessianalyysistä, DPA-mallista, valikoitujen osatekijöiden avulla. Esikoulua tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sen alkuvaiheista lähtien ottaen huomioon kehystekijöitä, kuten tavoite-, opettaja- ja oppilasmuuttujia sekä luokan rakennetta. Nykypäivän koulutuspoliittisina tavoitteina on oppivelvollisuusiän alentaminen ja kouluuntuloiän joustavuuden lisääminen. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on saada tietoa 6-vuotiaan koulussa olosta, mm. esioppilaan sosiaalistumisesta yhdysluokkaan sekä lasten ja heidän vanhempiensa ja opettajiensa suhtautumisesta esiopetukseen peruskoulun yhteydessä. Tutkimuksen taustana on laaja viitekehys, jossa tarkastellaan esikoulun yhteyttä koko koulun toimintaan. Kiuruvedellä esikoulu on kuulunut peruskouluun jo yli 20 vuotta ja olen ollut mukana esikoulukokeilussa. Näin pyrin toteuttamaan samalla teorian ja käytännön toteutumista, jossa tutkivan opettajan rooli korostuu.

Aineisto on kerätty sosiogrammien, haastattelujen ja kyselylomakkeiden avulla keväällä 1995 Kiuruveden Honkarannan, Kalliokylän, Koivujärven, Korpijoen, Lahnajoen, Luupuveden, Osamangin, Pirttimäen, Remeskylän, Sulkavan ja Turhalan E-2 -luokilta. Mukana on 11 koulua, 37 esioppilasta ja heidän vanhempansa, 11 luokanopettajaa (ja sosiogrammeissa on mukana) myös 1-2 -luokkalaiset, joten on yhteensä 111 lasta. Sosiogrammeista on koottu tietoa oppilaiden johtajuussuhteista sekä positiivisista ja negatiivisista valinnoista ystävien valinnan suhteen. Kyselylomakkeet ja nauhoitetut haastattelut analysoitiin sisällönanalyyttisesti hyödyntäen tutkijan omaa kokemusta E-2 -luokan opettajana. Pääasiallisena menetelmänä on tutkimusote, jossa kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tieto yhdistetään DPA-tutkimuksen metodologisen mallin mukaan.

6-vuotiaat haluavat olla koulussa. He viihtyvät siellä ja sopeutuvat yleensä ottaen hyvin E-2 -luokkaan. Esioppilaan ystävät voivat olla yhtä hyvin esiluokalta, 1. luokalta tai 2. luokalta. Kuitenkin esioppilaiden ystävyyssuhteet vaihtelevat, eikä kaikilla esioppilailla ole vastavuoroisia ystävyyssuhteita. Syrjäytyminen alkaa jo esikoulusta ja opettajien tulisi pystyä puuttumaan siihen heti. Heidän on siis osattava tiedostaa oppilaan syrjäytyminen. Sosiogrammit näyttivät, että sosiaalinen ilmasto ei ole muuttunut Koskenniemen sosiogrammien ajoilta 1940-luvulta. Sosiaaliseen ilmastoon ei ole panostettu riittävästi, vaikka tiedetään, että ilo ja positiivisuus lisäävät oppimista. Sosiogrammi on yhä oivallinen apuväline opettajalle hankkia tietoa lapsen sosiaalisista suhteista. Sosiogrammin tuloksia opettaja voi käyttää apunaan päättäessään, mihin seikkoihin hän keskittyy pyrkiessään muuttamaan lasten asemaa luokassa. Hyötyä on vaikuttajatyypin löytämisestä tai vihjeistä siitä, kenestä voi tulevaisuudessa kehittyä syrjäytyjä, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä ajoissa. Heterogeeninen ryhmä on lapselle hyvä, koska lapset oppivat paljon toisiltaan. JATKUU SEUR. SIVULLA

DPA-malli, esikoulu, esioppilas, E-2 -luokka, sosiogrammi, tutkiva opettaja