Oppimistutkimus on jatkuvasti ja nopeasti kehittyvä kasvatustieteen alue. Ajankohtaisin tieto löytyykin alan lehdistä sekä tietoverkoista. Suomenkielistä tietoa uusista oppimisnäkemyksistä on suhteellisen vähän, jotain uusia oppimiskäsityksiä esittelevää kirjallista materiaalia on kuitenkin saatavilla, esimerkiksi seuraavat:
Rauste-von Wright, M.-L. & von Wright J. 1994. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY.
von Wright, J. 1996. Oppimisen tutkimuksen opetukselle asettamia haasteita. Kasvatus 27, 9-21.
von Wright, J. 1996. Oppiminen selviytymiskeinona. Psykologia 31, 351-358.Nämä www-sivut on laadittu sekä aikaisempia että nykyisiä oppimisteorioita ja -näkemyksiä käsitteleväksi perustiedonlähteeksi OKL:n opiskelijoille. Kustakin oppimiskäsityksestä ja teoriasta laaditun kuvauksen on tarkoitus antaa tiivis katsaus kyseisen teorian tai näkemyksen lähtökohtiin ja käsitykseen oppimisesta sekä teoriaan liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Kattavamman käsityksen saaminen etenkin nykyisistä oppimiskäsityksistä edellyttää laajempaa kirjallisuuteen tutustumista. Siksi jokaiseen aiheeseen liittyen on valikoitu joukko keskeisiä artikkeleita ja kirjoja, jotka sopivat lisätiedonlähteeksi. (Myös niiden lähdeluetteloita voi käyttää edelleen lisälähteiden etsimiseen.)
Nykyisiin oppimiskäsityksiin tutustuttaessa on hyvä muistaa jatkuvasti etenevä ja kriittinen tieteellinen keskustelu, jota oppimistutkijat käyvät oppimisteoreettisista kysymyksistä mm. alan lehtien palstoilla. Tästä hyvä esimerkki on situated cognition-ajattelusta käyty keskustelu, joka löytyy seuraavista lähteistä:
Anderson, J. R., Reder, L. M. & Simon, H. A. 1996. Situated learning and education, Educational Researcher, 25 (4), 5-11.
Anderson, J. R., Reder, L. M. & Simon, H. A. 1997. Situative versus cognitive perspectives: Form versus substance. Educational Researcher, 26 (1), 18-21.
Greeno, J. G. 1997. On claims that answer the wrong questions.Educational Researcher, 26 (1), 5-17.
(c) 1997 Hanna Salovaara, Oulun Yliopisto
Päivitetty 24.11.1997