Behaviorismin rinnalle alkoi 1950-luvulla kehittyä kognitiivisten toimintojen, kuten ajattelun, muistin ja kielen tutkimukseen keskittynyt ns. kognitiivinen suuntaus. Oppiminen nähtiin tämän suuntauksen piirissä lähinnä tiedon taltioitumisena muistiin erilaisten prosessien seurauksena. Oppimisen tutkimuksessa keskityttiinkin tutkimaan informaation prosessoinnin muotoja, jotka vaikuttivat tietorakenteiden muodostumiseen muistiin sekä opitun tiedon käyttöönottoon. Tällaisia olivat mm. havaitseminen, kieli, muisti, ajattelu ja opittavan aineksen organisointi sekä transfer eli siirtovaikutus.
Kognitiivisen suuntauksen edustajat eivät pyrkineet muotoilemaan mitään yhtenäistä kaiken oppimisen kuvaamiseen soveltuvaa teoriaa, koska he korostivat jokaiseen oppimistilanteeseen kulloinkin vaikuttavien tekijöiden merkitystä oppimisessa. Oppijan oma toiminta ja hänen sisäiset prosessinsa käsitettiin keskeisiksi oppimisen kannalta.
Kognitiiviseen oppimiskäsitykseen liittyy myös käsitys tiedon aktiivisesta luonteesta. Tiedon ei enää oletettu olevan samanlaisena pysyvä ”paketti”, joka voitiin siirtää oppilaalle tietyin proseduurein. Oppijan aikaisemmat kokemuksien sekä oppimistilanteen katsottiin luovan omat merkityksensä opittavaan tietoon. Esimerkiksi ihmisen muistin toimintaa tutki mm. Frederick Bartlett. Hän huomasi tutkimuksissaan mieleenpalauttamisen olevan pitkälti rekonstruktiivista eli luovaa toimintaa, jossa ihminen muokkaa oppimaansa tietoja aikaisempien kokemustensa pohjalta .Oppimisen katsottiinkin kognitiivisen suuntauksen myötä olevan älyllisesti ohjautunutta toimintaa, joka perustuu ymmärtämiseen, havaitsemiseen sekä kielellisiin prosesseihin.
Kognitiivisen suuntauksen vaikutus on edelleen nähtävissä nykyisissä oppimiskäsityksissä ja monien kognitiivisen suuntauksen aikana tutkimusta tehneiden klassikoiden, kuten Piaget´n, vaikutus näkyy monissa uusimmissakin oppimista käsittelevissä tutkimuksissa. Nykyisistä oppimiskäsityksistä konstruktivismi eri suuntauksineen pohjautuu pitkälti kognitiiviseen oppimiskäsitykseen. Jotkut tutkijat jopa luokittelevat konstruktivismin kognitiivisen suuntauksen nykyvaiheeksi. Kognitiivisen suuntauksen aikana etenkin kognitiivisen psykologian tutkimuksessa luotiin suuri osa vielä nykyäänkin oppimisteorioissa, mm. konstruktivismissa, käytettävistä oppimista kuvaavista käsitteistä.
- Kognitiiviset toiminnot
- Oppijan mentaalinen aktiivisuus
- Tiedon dynaaminen luonne
Miettinen, R. 1984. Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta. Helsinki: Valtion koulutuskeskus: Julkaisusarja B nro 24, 1984.
 Takaisin sisällykseen |
Alkuun |
 Seuraavaan aiheeseen |
(c) 1997 Hanna Salovaara, Oulun Yliopisto
Päivitetty 24.11.1997