Opiskelumateriaalia - Oulun opettajankoulutuslaitos - luokanopettajan koulutusohjelma
Oppiminen
ja sen ohjaaminen
Kasvatustieteen
moduuli 2
1.OPPIMISTEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA
Käsitys tiedosta ja osaamisesta informaatioyhteiskunnassa
2.OPPIMISEN TEORIAN MUUTOSVAIHEITA
Oppimisteoreettisen ajattelun muutos historian kuluessa
Behaviorismi
Kognitiivinen oppimisteoria
Konstruktivistinen tulkinta oppimisesta ja sen eri paradigmoja
Mistä syntyy ymmärrys?
3. OPPIMISEN TEORIAN SUHDE SISÄLTÖALUEISIIN
Millaista on korkeatasoinen osaaminen?
Eksperttiystutkimukset
Mitä tulisi opettaa: opetussuunnitelma ja oppimiskäsitys?
4. OPPIMISPROSESSI MONITASOISENA SYSTEEMISENÄ KOKONAISUUTENA
Sosiaalinen vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa
Oppimisen motivaatio
5. OPPIMAAN OPPIMINEN
Ajattelun- ja ongelmanratkaisutaidot, oppimisen strategiat ja metakognitiiviset taidot osana laadullisesti korkeatasoista osaamista
Lukeminen konstruktiivisena toimintana
Kirjoittaminen konstruktiivisena toimintana
6. ÄLYKKYYS DYNAAMISENA OMINAISUUTENA
Koulustako ajattelemaan oppimisen ympäristö?
7. OPETTAJAN ROOLI OPPIMISEN OHJAAJANA
Opetusvuorovaikutus monimutkaisena tulkintaprosessina
'Kognitiivinen oppipoikakoulutus' - opettamisen metaforana
8. OPPIMISEN TEORIASTA OPPIMISYMPÄRISTÖÖN - UUSIA OPPIMISEN JA OPETTAMISEN MALLEJA
Tiedon välityksestä tiedon rakenteluun
Oppimisyhteisö-ajatus
Tutkiva oppiminen - oppiminen ongelmanratkaisuna
9. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN TUKENA
Teknologian mahdollisuudet oppimisprosessin tukijana
Tietoteknisten opetussovellusten oppimisteoreettinen tarkastelu
Tietoverkkojen kognitiivisia haasteita
Verkkopedagogiikkaa ja esimerkkejä oppimisteoreettisesti perustelluista teknologiaa hyödyntävistä opetuskokeiluista
A 40702 OPPIMINEN JA SEN OHJAAMINEN (4 tai 2 ov)
Kevät 1999 (tammikuu ja huhtikuu)
| 4 ov |
2 ov (approbaturin ja cum lauden suorittaneille) |
|
| Opintokokonaisuus | luentoja 28 tuntia harjoituksia 26 tuntia opiskelijan itsenäisen työskentelyn osuus n. 100 tuntia |
luentoja 28 tuntia harjoituksia 10 tuntia opiskelijan itsenäisen työskentelyn osuus n. 40 tuntia |
| Arviointi | Tammikuu - esitentti (hyv./hyl.) Huhtikuu - posteri-esitys (50 %) + aineistotentti : luennot, 2 kirjaa ja artikkelit 4-6 kpl (50 %, painotus x 2) |
Tammikuu - esitentti (hyv./hyl.) Tammikuu- huhtikuu Artikkelien (4-6 kpl) ja kirjallisuuden käsittely Proto-ympäristössä (hyv./hyl.) |
| A. TAMMIKUU - OPPIMISEN JA OPETTAMISEN TEOREETTISET PERUSTEET |
- Keskustelut tammikuun harjoituksissa
erilaisten oppimiseen liittyvien tutkimuksien ja
artikkelien pohjalta. Pienryhmätyöskentelyyn
osallistuminen edellyttää, että niissä
käsiteltävät tekstit on luettu ennen harjoitusta. - Esitenttitehtävän suorittaminen |
- Kurssimateriaaliin tutustuminen ja
Prototyöskentelyn aloittaminen - Esitenttitehtävän suorittaminen |
| B. HUHTIKUU - UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA OPETTAMISEN MALLIT |
- Syventyminen oppimisen ja opettamisen
käytännöllisiin kysymyksiin - Oma tuotos (posteri-esitys) - Osallistuminen posteriseminaariin |
- Syventyminen oppimisen ja opettamisen
käytännöllisiin kysymyksiin - Osallistuminen posteriseminaariin opponenttina - Protokeskustelujen käsittely pienryhmässä |
Kirjallisuus
· Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. (1994).
Oppiminen ja koulutus.
· Omavalintainen teos opinto-oppaan kirjallisuusluettelosta
· Harjoituksissa jaettavat artikkelit
· Oppiminen ja sen ohjaaminen www-sivu: /okl/lo/kt2/
Opintokokonaisuuden suorittamiseen kuuluu
· Aktiivinen osallistuminen luennoille
· Pienryhmäharjoitukset
· Posteriseminaariin osallistuminen (omalla posterilla tai
opponenttina)
Koko opintokokonaisuuden aikana voi esittää kysymyksiä
toiveita ja palautetta sähköpostilla Sanna Järvelälle!
sjarvela@ktk.oulu.fi
/homepage/sjarvela/ (teaching)
Kurssiin liittyvää kirjallisuutta (opinto-oppaasta):
Aebli, H. (1991). Opetuksen perusmuodot. WSOY.
Järvilehto, T. (1994). Ihminen ja ihmisen ympäristö. Pohjoinen.
McGilly, K. (1994). Classroom lessons: Integrating cognitive theory and classroom practice. Cambridge, MA: MIT Press.
Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. (1994). Oppiminen ja koulutus. WSOY.
Resnick, L.B., Levine, J.M. & Teasley, S.D. (Eds.) (1991). Perspectives on socially shared cognition. Washington, DC: American Psychological Association.
Rogoff, B. (1990). Apprenticeship in thinking. New York: Oxford University Press.
Wilson, B.G. (1996). Constructivist learning environments: Case studies in instructional design. Englewood Cliffs, NJ: Educational Technology Publications.
Vaihtuva kokoelma ajankohtaisia kouluoppimista käsitteleviä artikkeleita:
Blumenfeld, P.C., Marx, R.W., Soloway, E. & Krajcik, J.
(1996). Learning with peers: From small group
cooperation to collaborative communities. Educational Researcher
35 (8), pp. 37-40.
Collopy, R.B. & Green, T. (1995). Using motivational theory
with at-risk children. Educational Leadership, September, pp.
37-40.
Leinhardt, G. (1992). What research on learning tells us about
teaching. Educational Leadership, April, 20-25.
Rosenshine, B. & Meister, C. (1992). The use of scaffolds for
teaching higher-lever cognitive strategies. Educational
Leadership, April, 26-33.
Secules, T., Cottom, C., Bray, M. & Miller, L. (1997).
Creating schools for thought. Educational Leadership, March, pp.
56-60.
Winograd, K. (1992). What fifth graders learn when they write
their own math problems. Educational Leadership, April, pp.64-67.
Young, A.C. (1997). Higher-order learning and thinking: what is
it and how is it taught?. Educational Technology, July-August,
pp.38-41.
|
|
