Erilaisia oppimisen strategioita

Kriittinen ajattelu

Kriittinen ajattelu on keskeinen ajattelun taito ja välttämätöntä akateemisessa opiskelussa. Kriittinen ajattelija pyrkii arvioimaan lukemaansa, kuulemaansa ja näkemäänsä. Hän perustaa päätelmänsä loogiseen ajatteluun sekä käsiteltävään aiheeseen liittyvään tietoon. Kriittisen ajattelun taitoja voi kehittää. Kriittisen ajattelun taitoihin liittyy läheisesti tieteenalakohtainen tieto ja siksi kriittisestä ajattelusta ei voida antaa kovin tarkkoja ohjeita. Tässä annetaan kuitenkin muutama neuvo, joita noudattamalla voit kehittää kriittisen ajattelun taitojasi.

• Ajattele selkeästi, siten että varmasti ymmärrät. Älä jätä mitää pelkän epäilyn varaan
• Keskity todella ajattelemaan aihetta
• Ajattele ongelmaa tai asiaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti eri näkökulmat huomioiden Ajattele erilaisia vaihtoehtoja
• Pyri huomioimaan kaikki tieto, mitä aiheesta tai ongelmasta on saatavilla
• Ole tietoinen omista ennakkoluuloistasi, odotuksistasi ja aiheeseen liittyvistä käsityksestäsi - älä anna niiden vaikuttaa liikaajohtopäätöksiisi
• Älä tee päätelmiä, jos et voi olla varma
• Ole avoin uusille ehdotuksille ja näkökulmille
• Muodosta mielipiteesi tai päätelmäsi vasta, kun voit perustella sen hyvin Näitä kriittisen ajattelun periaatteita voi soveltaa monissa tilanteissa: lukiessasi (tentti)kirjaa, artikkeleita, lehtiä tai www-sivuja, kuunnellessasi luetoja tai puheita sekä pyrkiessäsi ratkaisemaan ongelmia

Kriittinen ajattelija:

• on rehellinen itselleen ja muille
• vastustaa kaikenlaista johdattelua ja manipulointia
• kysyy paljon kysymyksiä lisäinformaation saamiseksi
• perustaa johtopäätöksensä todisteisiin
• on älyllisesti itsenäinen

Käsitekartta

Käsitekartta on tapa jäsentää tiettyyn aiheeseen liittyvää tietoa. Käsitekartta on visuaalinen esitys, joka sisältää mahdollisimman paljon tiettyyn aiheeseen liittyvää tietoa. Käsitekartan aiheeseen liittyvä tieto kirjoitetaan laatikoihin tai ympyröihin keskusaiheen ympärille ja eri asioiden välisiä yhteyksiä havainnollistetaan yhdistämällä asiat viivoilla toisiinsa tai käyttämällä nuolia. Käsitekartan keskelle merkitään aihe ja karttaa lähdetään laajentamaan assosioimalla eli miettimällä mitkä kaikki asiat liittyvät aiheeseen. Asioita ei ole tarkoitus käsitekartassa selittää kokonaan, vaan ylös kirjataan lähinnä avainsanat tai keskeisimmät käsitteet. Seuraava esimerkki on laadittu ihmisen anatomian ja fysiologian oppikirjan perusteella jäsentämään veren koostumusta. Toisaalta käsitekartta auttaa tässä tapauksessa jäsentämään aihetta, mutta toisaalta se voi myös edesauttaa veren koostumuksen muistamista.

KUVA TÄHÄN

Käsitekarttaa voi käyttää vapaaseen ideointiin, jolloin kaikki mieleen tuleva kirjoitetaan ylös. Toisaalta käsitekarttaa voi käyttää tietoperustan jäsentämiseen, asioiden välisten suhteiden selkiyttämiseen ja tiedon organisointiin. Tällöin on parasta tehdä alustava käsitekartta ja jäsentää sitä edelleen uudeksi versioksi. Opiskelussa käsitekarttoja voi käyttää Aikaisemman tiedon aktivointiin ennen luentoa tai tenttikirjan lukemista, kokonaiskuvan hahmottamiseen luennon tai kirjan lukemisen jälkeen, kirjoitelmien laadinnan ja ideoinnin tukena sekä muistiinpanotekniikkana.

Muististrategiat

Yksittäisten faktojen tai asialistojen ulkoaopettelemisen ei voida sanoa edistävän oppimista, eikä varsinkaan opitun asian hyödyntämistä myöhemmin. Ulkoluvun tuloksena opittu asia unohtuu helposti ja "pirstaletiedon" oppimisesta ei ole hyötyä käytännön tilanteissa, jotka yleensä vaativat opitun tiedon soveltamista. Joissakin tilanteissa on kuitenkin tarpeen muistaa tiettyjä sana- tai asialistoja. Jopa monet tentit vaativat tiedon yksityiskohtaista muistamista. Eräs keino muistin tukemiseen ovat erilaiset muististrategiat. Tässä esimerkkejä muutamista.

Kirjainsanat

Kirjainsanat toimivat mieleen palauttamisen vihjeinä, esimerkiksi jotakin listaa opeteltaessa.

Esimerkiksi ruotsin kielen sivulauseen sanajärjestys on helppo muistaa sanasta KONSUKIEPRE, joka ilmaisee että ensiksi sivulauseessa on KONjunktio, sitten SUbjekti, sitten KIEltosana ja sitten PREdikaatti

Jos opeteltavana on Alankomaiden neljä suurinta kaupunkia: Haag, Eindhoven, Rotterdam, Utrecht ja Amsterdam niitä voi muistella sanalla HERUA.

Linkittäminen visuaalisten mielikuvien avulla

Voit opetella ulkoa asioita yhdistämällä ne toisiinsa visuaalisen mielikuvan avulla. Esimerkiksi jos sinun täytyy ostaa kaupasta riisimuroja, maitoa, talouspaperia ja appelsiineja voit kuvitella lehmän syömässä riisimuroja appelsiinipuun alla käärittynä talouspaperiin. Mitä eriskummallisempi visuaalinen mielikuva, sitä paremmin luultavasti muistat asiat.

Asioiden sijoittaminen mielikuvakarttaan

Mielikuvakartta on yksi tunnetuimmista muististrategioista. Mielikuvakartta syntyy kun "sijoitat" mielessäsi muistettavia asioita tiettyihin paikkoihin. Esimerkiksi voit käyttää kartan "pohjana" tuttua matkaa, jonka kuljet usein. Kotisi ulko-ovelle voit "sijoittaa" ensimmäisen muistettavan asian, seuraava voi olla ensimmäisellä suojatiellä, seuraava kaupan pihalla, sitä seuraava vaikkapa sillalla, josta kuljet, seuraava urheilukentällä, joka on matkasi varrella ja viimeinen vaikka päämäärän ulko-ovella.

Ongelmanratkaisun strategiat

Ongelmanratkaisun strategioita on todennäköisesti yhtä monta kuin ongelmia. Joitakin ohjeita ongelmanratkaisuun voidaan kuitenkin antaa. Yksi tunnetuimmista ongelmanratkaisun malleista on George Polyan kehittelemä nelitasoinen malli erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Tässä se yksinkertaistettuna:

1. Ymmärrä ja määrittele ongelma
Osaatko selittää ongelman omin sanoin? Mihin kysymykseen sinun täytyy löytää vastaus? Mitkä ovat ongelman tuntemattomat tekijät? Mitkä ovat tunnetut tekijät? Tarvitsetko lisää tietoa?

2. Ratkaisusuunnitelman laatiminen
Mieti eri tapoja ongelman ratkaisemiseksi Vertaa nykyistä ongelmaa aikaisempiin ongelmiin ja tutki voitko käyttää ratkaisussa saman tyyppisiä menetelmiä Kuvaa ongelma visuaalisella esityksellä, esimerkiksi käsitekartalla, taulukolla, kaaviolla tms. Kirjoita matemaattisesta ongelmasta yhtälö. Jaa monimutkainen ongelma osaongelmiin

3. Ratkaisusuunnitelman toteuttaminen
Toteuta vaihe vaiheelta edellisessä kohdassa kuvattu ratkaisusuunnitelma Arvioi koko ajan työskentelysi onnistumista Pidä kirjaa siitä mitä olet jo tehnyt

4. Arviointi
Vertaa saamiasi tuloksia alkuperäiseen ongelmaan, onko tulos järkevä, vastaako se alkuperäiseen kysymykseen? Tee uudelleen vaiheet 1, 2 ja 3 kolme, mikäli vastaus ei ollut oikea. Mieti mitä muita strategioita ratkaisemiseen voisi käyttää.

Muistiinpanojen tekeminen

Miksi tehdä muistiinpanoja?

1.Muistiinpanoja tehdessäsi prosessoit kuulemaasi, lukemaasi ja näkemääsi. Pohtiessasi mitä muistiinpanoihin tulee kirjoittaa, erottelet aineistosta tärkeitä asioita, pohdit aiheiden välisiä suhteita ja luot yhteyksiä uuden tiedon sekä aikasemman tietoperustasi välille.
2.Tehdyt muistiinpanot helpottavat asioiden palauttamista mieleen myöhemmin.
3.Muistiinpanoja kannattaa tehdä paitsi luennoista myös luetusta materiaalista, esimerkiksi tenttikirjoista.

Vinkkejä muistiinpanojen tekemiseksi

1.Ennen luentoja tai kirjan lukemista, mieti mitä jo tiedät aiheesta. Tämä auttaa sinua orientoitumaan käsiteltävään aiheeseen. 2.Ymmärrä kuulemasi tai lukemasi. Jos et ymmärrä jotakin asiaa lukemassasi tekstissä, palaa hieman taaksepäin ja lue kohta uudelleen. Luennoilla ymmärtäminen vaatii keskittyvää kuuntelua. Jos joku asia jäi ymmärtämättä, voit kysyä luennoitsijaa selittämään sen uudelleen.
3.Älä ole kirjan sisällysluettelon tai luennoitsijan muistiinpanojen kopiokone. Luennoitsijan kalvoja voi pyytää kopioitavaksi myöhemmin, jolloin voit keskittyä kuuntelemaan luentoa ja tekemään muistiinpanoja luennoitsijan puhumista asioista.
4.Kirjoita muistiinpanoihin vain todella merkitykselliset asiat. Muistiinpanoissa asia on esitettävä tiiviisti ja jäsennetysti.
5.Käytä tiettyjä merkkejä osoittamaan erityyppisiä asioita muistiinpanoissasi. Esimerkiksi seuraavat ovat käyttökelposia:
- ! - tärkeää
- ? - tätä en aivan ymmärtänyt
- !? - onkohan asia todella näin / olen itse eri mieltä
- E - esimerkki
6.Käytä tärkeiden asioiden ja avainsanojen esiinnostamiseen alleviivauksia, ympyröintejä ja suuria kirjaimia.
7.Muistiinpanoja voi tehdä myös käsitekartan muotoon. Käsitekartta auttaa jäsentämään erityisesti käsitteiden välisiä suhteita. Muistiinpanoja kannattaa hyödyntää myöhemmin esimerkiksi tenttiin valmistautumisessa ja esseiden laatimisessa. Kirjallisuudesta,artikkeleista ja luennoista tehdyt muistiinpanot ovat hyödyllisiä myös seminaari- ja opinnäytetöitä laadittaessa.

Strateginen kirjoittaminen

Kirjoittamisessa voidaan erottaa kaksi tapaa: tietoa toistava kirjoittaminen ja tietoa muokkaava kirjoittaminen. Tiedon muokkaukseen perustuva kirjoittamisstrategia on tyypillinen kokeneille kirjoittajille. Heidän kirjoittamisensa on suunnitelmallinen prosessi, jota voidaan verrata ongelmanratkaisuun. Tiedon muokkaukseen perustuva tuotos ottaa lukijan huomioon, mutta mikä tärkeintä - se myös edistää kirjoittajan omaa ajattelua. Kokeneen kirjoittajan työskentelyä voidaan kuvata esimerkiksi seuraavien vaiheiden kautta. Näitä vaiheta soveltaen voi edesauttaa strategiseksi, kokeneeksi kirjoittajaksi kehittymistä.

1. VAIHE - VALMISTAUTUMINEN
- tehtävän tai aiheen määrittely ja selvittäminen itselle
- kirjoittamissuunnitelman laatiminen
2. VAIHE - KYPSYMINEN
- ideoiden kokoaminen (esimerkiksi käsitekarttojen ja muistiinpanojen avulla)
- ideoiden organisointi (esimerkiksi alustavan kappalejaon tai sisällysluettelon luonnostelu)
- aiheen pohtiminen lukijan näkökulmasta (mitä asioita lukija haluaisi tietää tästä asiasta, missä muodossa ne tulisi ilmaista)
3. VAIHE - OIVALLUS JA VARSINAINEN KIRJOITTAMINEN
- tekstin varsinainen tuottaminen
- tekstin tarkasteleminen uudelleen
- muokkaus
- lopulliseen muotoon päätyminen
4. RATKAISUJEN TESTAAMINEN
- koko tekstin rakenteen ja ilmaisujen johdonmukaistaminen
- kieliasun tarkistaminen
- sisällöllinen viimeistely

(c) 1998 Hanna Salovaara, Oulun Yliopisto
Päivitetty 17.11.1998