Suomalaisen populaarimusiikin historia


Tämä osuus jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

  1. Suomalaisen iskelmän historia
  2. Suomalaisen jazzin historia
  3. Suomalaisen popin ja rockin historia

Suomalaisen iskelmän historia (osa 1)


1. Suomalainen populaarimusiikki ennen iskelmää (-1925)


a) Populaarimusiikki suurimmissa kaupungeissa (Hki, Turku, Viipuri) ja "paremman väen" keskuudessa
 

b) Populaarimusiikki maaseudulla, pikkukaupungeissa ja "rahvaan" keskuudessa
  c) Ensimmäiset tallenteet
 



Kuuntelunäyte 1 Pasi Jääskeläinen: Myllärin tyttäret (1910)


d) Elävät kuvat
 

e) Kupletit ja amerikanlevytykset
 

Kuuntelunäyte 2  J.Alfred Tanner: Helsingin heppu (1913)



Kuuntelunäyte 3  Hiski Salomaa: Lännen lokari (1930)

Nuottiesimerkki 1
 


2. Suomalaisen iskelmän synty ja kulta-aika (1925-1939)



Kuuntelunäyte 4  Georg Malmsten & Dallape: Valkea sisar (1935)


Näytteet: Suomen populaarimusiikin kuuntelukasetti A1-A5


Lähteitä:

Hakasalo, Ilpo & Bagh, Peter von. 1986. Iskelmän kultainen kirja. Keuruu: Otava

Hirn, Sven. 1997. Sävelten tahtiin: populaarimusiikki Suomessa ennen itsenäisyyttämme. Kaustinen: Kansanmusiikki-instituutti.

Hirviseppä, Reino. 1969. Hupilaulun taitajia. Porvoo: WSOY.

Jalkanen, Pekka. 1989. Alaska, Bombay ja Billy Boy: jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura.

Kukkonen, Einari. 1980. Isoisän gramofooni : suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1929-39. Jyväskylä: Kustannuskolmio.

Kukkonen, Einari. 1997. Tammerkosken sillalla : suomalaisen levylaulun ensi vaiheita. Jyväskylä: Kustannuskolmio.

Kukkonen, Einari. 1998. Oi muistatkos Emma. Saarijärvi: Kustannuskolmio.

Käyhkö, Kauko. 1973. Dallapen tarina. Karisto.


Tehtävä

Erittele (omin sanoin) suomalaisen populaarimusiikin syntyhistoriaa ennen toista maailmansotaa. Minkälaista musiikkia maassamme kuultiin, ketkä kuuntelivat ja millaisissa olosuhteissa?

Mailaa vastaus Laurille


Suomalainen iskelmä sota-aikana ja sodan jälkeen (1940-)

Kurssin kotisivulle
 

Kommentit

 

 

Päivitetty 12.11.1998.

© Lauri Väkevä 1998