Suomen koulutusjärjestelmässä on tapahtumassa perustavanlaatuisia muutoksia (eri kouluasteiden itsenäistyminen, ammattikorkeakoulujen syntyminen, avoimen opetuksen laajeneminen). Tällaisten muutosten toteuttamisessa tarvitaan myös sellaisia asiantuntijoita, joiden koulutus perustuu nykyaikaiseen kasvatustieteelliseen, psykologiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen sekä kansainväliseen kokemukseen. Erityisesti koulujen lisääntyvälle omaehtoiselle kehittämistoiminnalle voi olla hyötyä henkilöistä, joilla on opettajana ja kasvattajana toimimisen lisäksi valmiuksia tutkia ja suunnitella opetus- ja kasvatustyötä myös tieteellisistä lähtökohdista käsin. Tämän päivän merkittäviä haasteita ovat esimerkiksi avoimen opetuksen ja täydennyskoulutuksen uudelleen järjestelyt, yhteistyön kehittäminen erilaisten koulu-tusorganisaatioiden välillä sekä yleinen opetus- ja kasvatuskäytäntöjen kriittinen, tieteellisestä näkökulmasta tapahtuva arviointi.

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TUTKIMUSORGANISAATIO

Käyttäytymistieteiden laitoksen perustehtävänä on tutkimukselle perustuva koulutus, jossa tutkimusta ja opetusta ei eroteta toisistaan. Tavoitteena on kouluttaa kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kykeneviä kasvatuksen ja koulutuksen monipuolisia asiantuntijoita, jotka toimivat erilaisissa tutkimuksen, koulutuksen ja opetuksen asiantuntijatehtävissä.

Käyttäytymistieteiden laitosta kehitetään tutkimus- ja koulutusyksikkönä, jossa tutkitaan ihmisen toimintaa käyttäen hyväksi eri ihmistä tutkivien tieteiden (biologinen, psykologinen, sosiaalinen) näkökulmia ja menetelmiä erityisesti kasvatukseen ja koulutukseen liittyvän ihmisen toiminnan tutkimuksessa.

Laitoksella on neljä tieteenalaa: kasvatustiede, psykologia, kasvatuspsykologia ja yhteiskuntatiede. Tieteenalat ovat organisoituneet tieteenalakohtaisiin tutkimusryhmiin. Kukin tutkimusryhmä on määritellyt oman koulutusvastuunsa. Laitoksen tutkimus- ja opetushenkilökunta muodostuu pääsääntöisesti tutkijoista, joille on määritelty koulutusvastuu.

Koko toimintakertomuksen Word 6.0 -formaatista löydät täältä.
Jos sinulla ei ole Microsoft Word 6.0:aa tai uudempaa versiota, voit hakea Word Viewer -ohjelman täältä.

• 1. Tutkimustoiminnan kehittäminen
• 2. Peruskoulutus ja opiskelijavalinnat
• 3. Jatkokoulutus
• 4. Avoin opetus
• 5. Maksupalvelupohjainen täydennyskoulutus
• 6. Tiedekunnan kehittäminen ja yliopistotasolle suunnatut hankkeet
• 7. Kansainvälinen yhteistyö
• 8. Yhteistyö koulujen ja ammattikorkeakoulun kanssa

1. Tutkimustoiminnan kehittäminen

Sisältö

Laitosta kehitetään korkeatasoiseksi kasvatusalan tutkimusyksiköksi, joka tarjoaa kasvatusalan eri sektoreiden tiedealapohjaistakoulutusta koko yliopistolle ja yliopiston ulkopuolelle. Kuluvan vuoden painopisteenä on tutkimusryhmien tiivistäminen ja tukeminen. Tämä edellyttää tutkimusryhmien nykytilan ja suunnitelmien kartoitusta. Laitoksen taloudellisia resursseja pyritään jakamaan suoraan tutkimusryhmien käyttöön ja pyritään tukemaan tutkimusryhmien omaa varainhankintaa. Sekä laajentunut maksupalvelukoulutus että tutkimusprojektien yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa tekemät tutkimussopimukset ja yhteisrahoitteiset tutkimushankkeet tarjoavat tähän uusia mahdollisuuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimusryhmien julkaisutoimintaan ja ulkomaista julkaisutoimintaa pyritään palkitsemaan.

2. Peruskoulutus ja opiskelijavalinnat

Sisältö

Laitoksen koulutustavoitteena on kouluttaa kasvatusalan korkeatasoisia asiantuntijoita, jotka voivat toimia koti- ja ulkomaisissa kasvatusalan tehtävissä (koulussa ja aikuisopetuksessa) tutkijoina, opettajina ja suunnittelijoina. Laitoksella voi pätevöityä aikuiskoulutuksen opettajan tehtäviin. Laitoksen koulutukseen sisältyy jatkuva opetuksen laadun arviointi. Tutkitaan mahdollisuuksia koulutuksen laajentamiseksi humanististen ympäristöasiantuntijoiden koulutukseen.

Peruskoulutusta kehitetään yhteisöllisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Koulutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä tutkijaryhmien kanssa ja laitoksen koulutus profiloituu tutkimusryhmien edustaman asiantuntemuksen suuntaan.

Koulutuksen organisatorisena tavoitteena on itsenäisten opiskelijaryhmien muodostaminen, jotka tutkijoiden ja tutorien johdolla ja liittyneenä tutkijaryhmiin suunnittelevat oman koulutuksensa. Psykologian osalta järjestelmä on jo toiminnassa, ja muiden aineiden kohdalla sitä kehitellään. Psykologian opetuksessa on siirrytty Internet-pohjaiseen työskentelyyn (Sampo - psykologian toimintaympäristö: /homepage/sampo/psyko/). Psykologiaan on liitetty logopedien koulutus, joka toimii yhdessä muun perusopetuksen kanssa logopedian resursseilla. Laitoksen vastuulla on lisäksi osia varhaiskasvatuksen koulutuksesta sekä Oulussa että Kajaanissa. Laitoksen perusopetusta annetaan suomen ja englannin kielellä.

Tutkitaan mahdollisuuksia sosiologian siirtämiseksi humanistisesta tiedekunnasta yhteiskuntatieteen yhteyteen ja pyritään vastaavasti kehittämään yhteiskuntatieteen/ympäristökasvatuksen koulutusta. Psykologian koulutusta pyritään yhtenäistämään kytkemällä kasvatuspsykologia tiiviimmin psykologiaan. Tutkitaan mahdollisuuksia psykologian syventävien sivuaineopintojen toteuttamiseksi.

Peruskoulutusta pyritään kehittämään siten, että opiskelijat vierailisivat opiskeluaikana vähintään yhdessä koti- tai ulkomaisessa kasvatusalan tutkimuslaitoksessa.

Opiskelijavalintoja pyritään kehittämään siten, että laitokselle saadaan rekrytoiduksi opiskeluun motivoituneita ja laitoksen toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita opiskelijoita. Kokeillaan valintajärjestelmää, jossa opiskelija joutuu pyrkiessään perustelemaan kiinnostuksena ja mahdollisuutensa toimia Käyttäytymistieteiden laitoksessa.

3. Jatkokoulutus

Sisältö

Jatkokoulutus tapahtuu pääsääntöisesti tutkijaryhmissä. Jatko-opiskelijoiden mahdollisuuksia ulkomaisiin opintoihin ja tutkimusyhteistyöhön pyritään tukemaan. Laitos osallistuu graduate school -hankkeisiin, joista kasvatuspsykologiassa laitokselle on saatu yksi koulutuspaikka. Vuonna 1997 lisensiaattitutkielmia valmistuu neljä ja väitöskirjoja kolme.

4. Avoin opetus

Sisältö

Laitos vastaa n. 40 %:sta avoimen yliopiston opetusta (opiskelijoita yhteensä yli 1500). Avointa opetusta varten on perustettu kasvatustieteen alueelle yksi erikoistutkijan, yksi yliassistentin ja yksi assistentin toimi ja psykologian alueelle kaksi yliassistentin tointa. Avoimen opetuksen jatkamisen edellytyksenä nykyisessä laajuudessa on, että laitos saa resurssit vähintään neljän yliassistentin palkkaukseen. Laitos antaa avointa opetusta pääsääntöisesti Oulussa, jolloin opetus on integroitu laitoksen tutkimus- ja koulutustoimintaan.

5. Maksupalvelupohjainen täydennyskoulutus

Sisältö

Laitos tarjoaa maksupalvelupohjaista täydennyskoulutusta laitoksen erityisosaamisen alueilla lähiseutujen kunnille, elinkeinoelämälle ja kouluille. Laajempia koulutuskokonaisuuksia tarjotaan ympäristökasvatuksen, monikulttuurisuuden, koulusta syrjäytymisen, tutor-koulutuksen, yrittäjyyskasvatuksen ja koulutusteknologian alueilla. Kaksivuotisia sopimuksia kurssitoiminnasta on tehty Raahen ja Oulaisten kaupunkien sekä useiden lähikuntien muodostamien koalitioiden kanssa. Laitos osallistuu oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen yhdessä Oulun Teknillisen oppilaitoksen ja Oppisopimustoimiston kanssa. Kuluvana vuonna on käynnissä yhteistyöhankkeita myös KELAn ja PAO:n kanssa.

6. Tiedekunnan kehittäminen ja yliopistotasolle suunnatut hankkeet

Sisältö

Pyritään edistämään tiedekunnan organisatorista uudistamista tutkimusyksikköpohjalta, jolloin tiedekunnan toiminta rakentuisi kolmesta tutkimusyksiköstä, joihin kunkin alueen tieteelliset resurssit koottaisiin ja jotka harjoittaisivat alan tutkimusta sekä tarjoaisivat koulutusta tiedekunnan yhteisille opiskelijoille sekä muille tiedekunnille. Tällaisia yksiköitä olisivat kasvatusalan tutkimusyksikkö (kasvatustiede, psykologia, sosiologia/ympäristökasvatus), varhaiskasvatuksen tutkimusyksikkö ja taiteen ja teknologian tutkimusyksikkö.

Laitos pyrkii edistämään koulutuksen kehittämistä Oulun yliopistossa osallistumalla Opintotoimiston kehittämishankkeisiin (mm. korkeakoulupedagogiikan seminaarit) sekä kehittämällä yhteistyötä koulutusteknologian alueella yhdessä Koulutusteknologiakeskuksen kanssa. Koulutusteknologista tutkimusta koordinoidaan Kajaanin Didaktisen prosessilaboratorion kanssa.

7. Kansainvälinen yhteistyö

Sisältö

Laitoksen koulutusta toteutetaan yhteistyössä ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Laitos osallistuu viiteen Socrates-renkaaseen ja kehittää yhteistyötä Baltian maiden suuntaan (Tarton yliopisto). Laitoksessa työskentelee kaksi ulkomaista tutkijaa.

Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on käynnissä tai kehitellään kasvatustieteessä (Bern, Göttingen, Utrecht), oppimisen ja suorituskyvyn tutkimuksessa (Moskova, Berkeley, Saskatchewan), koulun kehittämiseen liittyvässä tutkimuksessa (Bielefeld) ja ympäristökasvatuksen tutkimuksessa (Sussexin yliopisto).

8. Yhteistyö koulujen ja ammattikorkeakoulun kanssa

Sisältö

Laitos pyrkii osallistumaan koulujen kehitystyöhön tarjoamalla opettajien täydennyskoulutusta sekä kehittelemällä yhteistä opetusta lukioiden suuntaan. Kiimingin ja Karjasillan lukioiden kanssa on toteutettu yhteinen koulutuskokeilu psykologian alueella. Tätä toimintaa jatketaan Kiimingin, Pyhäjoen ja Utajärven lukioiden kanssa. Lukio-opetusta integroidaan kahteen suuntaan: toisaalta tarjotaan lukioille mahdollisuus käyttää psykologian opetuksessa yliopiston opintomateriaaleja ja luentoja ja toisaalta psykologiasta kiinnostuneet opiskelijaryhmät voivat suorittaa lukioaikana psykologian approbatur arvosanan yhteistyössä laitoksen muiden opiskelijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen opettajien pätevoitymistä pyritään tukemaan täydennyskoulutuksen kautta.