PERSOONALLISUUS JA PSYKOLOGINEN TESTAUS:

JOHDANTOA

13.11.1995 Timo Järvilehto

PERUSKÄSITTEITÄ

Persoonallisuus

Temperamentti

Rooli

Minäkuva

Piirre - ominaisuus

Persoonallisuuden määrittäminen

- luokittelu

-testaus


HISTORIIKKIÄ

1) Differentiaalipsykologian alku 1800-luvulla

2) Luonteen ja persoonallisuuden tutkimus

William Stern 1900: Differentiaalipsykologia

kaksi aluetta:

3) Temperamentin tutkimus

Dimensioita:

Wundt: voimakas-heikko, nopea-hidas

Höffding: mielihyvä-mielipaha, voimakkuus-heikkous, nopeus-hitaus


PERSOONALLISUUSTEORIOITA

PIIRRETEORIAT

- persoonallisuuspiirre = taipumus tietynlaiseen käyttäytymiseen?

Typologiat

Mm. Kretschmer, Sheldon, Parsons, Jung

1) Ruumiinrakenteen pohjalta

2) Yleisen toimintatavan pohjalta

3) Tehtävien painotuksen pohjalta: Parsons

- tehtävät sosiaalisessa järjestelmässä

Mittaaminen:

1) Piirteiden määritys: kehon osien mittaaminen, tehtävät, kyselyt, haastattelut

2) Piirteiden ryhmittely (dimensioiden etsintä) -> faktorianalyysi


MINÄTEORIAT

1) Psykoanalyyttinen teoria

Mittaaminen: Projektiiviset testit (esim. Rorschach, musteläikkä; Murray, TAT)

2) Sosiaalipsykologiset minäteoriat

Jako: subjektiminä ("I") - objektiminä ("me")

Erikson 1959, 1962

Keskeisiä käsitteitä:

Mittaaminen?


BIOLOGISET TEORIAT: TEMPERAMENTTI

Pavlov: Hermoston perusominaisuudet temperamenttia määräävinä tekijöinä

Hermoston toiminnan dimensiot:

  1. Voima: Kyky tehdä työtä (voimakas - heikko)
  2. Dynaamisuus: Kyky muuttua (nopea - hidas); Teplov, Nebylitsyn: refleksin syntymisen ja loppumisen nopeus
  3. Tasapaino: Kyky säilyttää tietyt suhteet (stabiilisuus - labiilisuus)

Mittaaminen:

1) Ehdollisten refleksien muotoutuminen ja pysyvyys

2) Hermoston ominaisuuksien mittaaminen sähköisin rekisteröinnein

3) Aistinelinten toiminnan mittaaminen


PERSOONALLISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN

1) Projektiiviset testit (vapaat kertomukset)

Esim.

2) Ei-projektiiviset testit (tilastolliset)

3) Käyttäytymisen tarkkailu, elämänvaiheiden analyysi

4) Ilmaisuanalyysi

5) Biologiset mittaukset


KRITIIKKIÄ (MUUT PAITSI SOSIAALIPSYKOLOGISET MINÄTEORIAT)

1. Persoonallisuuden tarkastelun lähtökohta arkipäiväinen; sitä ei tosiasiallisesti määritellä

2. Persoonallisuus sidotaan ihmisen kehoon

3. Persoonallisuuden piirteet sijaitsevat pelkästään yksilössä

4. Persoonallisuuden mittauksen taustalla oletus piirteiden tai ominaisuuksien pysyvyydestä

5. Persoonallisuus nähdään historiattomana ja ilman kehitystä

6. Biologisten mittausten ongelmat


Carl R. Rogers 1961 (On becoming a person)

Mitä olen oppinut elämäni aikana (Rogersin mukaan, T.J.:n muotoilemana):

  1. Pitkällä tähtäimellä ei auta esittää muuta kuin sitä, mikä todella on.
  2. Olen tehokkaampi, jos voin kuunnella itseäni hyväksyvästi, ja olla oma itseni.
  3. On erittäin arvokasta, jos voin sallia itselleni toisen ihmisen ymmärtämisen.
  4. On rikastavaa, jos voin avata kanavia, joiden kautta toiset voivat kommunikoida minulle tunteistaan, yksityisistä havaintomaailmoistaan jne.
  5. On erittäin palkitsevaa, jos voin hyväksyä toisen ihmisen.
  6. Mitä enemmän avaudun omille ja toisen ihmisen realiteeteille, sitä vähemmän huomaan haluavani sitoa asioita tietynlaisiksi.
  7. Voin luottaa omaan kokemukseeni ja tunteisiini.
  8. Toisten suorittama arviointi ei voi toimia omana ohjenuoranani.
  9. Oma kokemukseni on korkein auktoriteettini.
  10. Nautin, kun pystyn löytämään järjestystä kokemuksistani.
  11. Tosiasiat ovat aina ystävällisiä.
  12. Mikä on kaikkein henkilökohtaisinta, on kaikkein yleisintä.
  13. Kokemukseni mukaan ihmisillä on aina pohjimmiltaan positiivinen kehityssuunta.
  14. Elämä on virtaava, muuttuva prosessi, jossa mikään ei ole paikalleen kiinnitettyä.

SYSTEEMINEN PERSOONALLISUUSKÄSITYS

Systeemisen persoonallisuuskäsityksen lähtökohta: Ihminen on kehon ja ympäristön muodostama elävä kokonaisuus, elävä järjestelmä, joka määrittyy ihmisenä ainoastaan sosiaalisessa järjestelmässä.

OLENNAISIA PERUSKÄSITTEITÄ:

Ihminen:

Keho-ympäristö -järjestelmä sosiaalisen järjestelmän osana

Sosiaalinen järjestelmä:

Yhteisten tulosten tuottamiseen organisoitunut kokonaisuus. Kun kysymys on ihmisten sosiaalisesta järjestelmästä, kysymys on kielen (kommunikaation) kautta muodostuneesta kokonaisuudesta (on myös olemassa eläimiä, jotka muodostavat kommunikaation kautta sosiaalisia järjestelmiä).

Kommunikaatio:

Yhteiseen tulokseen johtavan organisaation muodostaminen

Tietoisuuden synty:

Ihmisen minän synty sosiaalisessa järjestelmässä toisen ihmisen kautta

Minä:

Sosiaalisen järjestelmän aspekti, joka toteutuu tietyn ihmisen kautta

Persoonallisuus:

Ihmistä määrittävien sosiaalisten suhteiden kokonaisuus

Minäkuva:

Muiden ihmisten kautta välittyvä ihmisen tietoinen käsitys itsestä

Itse:

"Minä" käsityksen objektina

Rooli:

Ihmisen asema sosiaalisessa järjestelmässä suhteessa tiettyihin yhteisiin toiminnan tuloksiin

Temperamentti:

Ihmisen toimintatapa suhteessa sosiaalisen järjestelmän muihin yksilöihin

Yksilö:

Sosiaalisen järjestelmän elementti sitä määrittävien suhteiden kannalta. Yksilö on sitä tarkemmin määrittynyt yksilölliseksi, mitä enemmän ihmisellä on sosiaalisia suhteita


RAKENNE JA YMPÄRISTÖ PERSOONALLISUUTTA MÄÄRITTÄVINÄ TEKIJÖINÄ


PERSOONALLISUUDEN KEHITYS


YKSILÖLLISYYS JA YHTEISTYÖ