Aware II -projekti Tavoitteet ja tehtävät Opintojakso Kumppanit Kokemuksia projektista Yhteystiedot

Englanninkieliset sivut

Ohjeistus verkkokirjoittamiseen

Verkkokirjoittamisen yleiset linjaukset
Kirjoittamisprosessin vaiheet
Hyödyllisiä linkkejä
Lähteet

Haasteenamme on etsiä erilaisia pedagogisia malleja väkivallattomuuteen kasvun tukemisessa. Kuitenkin katsomme, että tiettyihin pedagogisiin periaatteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota oppimateriaalin laadinnassa: (1) suhteen materiaalin mielikuvissamme olevaan opiskelijaan tulisi olla tasa-arvoinen ja kunnioittava, (2) kokemus (käytäntö) on tärkeä osa oppimista ja se edustaa käsitteisiin verrattuna elämän eri ulottuvuutta, mutta myös käsitteet ovat oppimisessa tärkeitä, (3) tunne/ emootiot kytkeytyvät elämään erottamattomasti ja niiden monitasoinen huomioiminen on erittäin tärkeää myös sukupuolistunutta väkivaltaa koskevissa oppimateriaaleissa ja pedagogisissa ratkaisuissa, ja (4) eettisiä kysymyksiä on syytä pohtia sekä suhteessa itseensä, rakentamaansa materiaaliin ja sen mahdollisiin henkilöihin että suhteessa opiskelijoihin ja heidän opiskeluunsa.

Verkkokirjoittamisen yleiset linjaukset

Suosittelemme materiaalin laatimiseen seuraavia lähtökohtia:

Muista, että teet oppimateriaalia ensisijaisesti tuleville opettajille ja muille kasvattajille, joiden tiedot ja kokemukset aihealueesta voivat olla erittäin vähäiset.
  1. Määrittele ja rajaa tarkoin mitä olet kirjoittamassa.
  2. Suunnittele laatimallesi materiaalille selkeät opiskeltavaan aiheeseen liittyvät tavoitteet.
  3. Suunnittele opiskeltavaa kokonaisuutta siten, että se rakentuu väkivallattomalle pedagogiikalle.
  4. Mikäli mahdollista ja mielekästä, sisällytä kokonaisuuteesi todelliseen elämään liittyviä tapauskuvauksia / ongelmia ratkaistaviksi / visioita tulevaisuuteen.
  5. Luo yhteistoiminnallista ja yhteisöllistä opiskelua tukevaa materiaalia. Suunnittele tehtäviä, jotka innostavat kysymään, keskustelemaan ja tekemään yhdessä. Verkkomateriaali parhaimmillaan innostaa pohtimaan ja tuo näkyväksi erilaisia mielipiteitä, tuntoja ja ajatuksia.
  6. Luo mahdollisimman avointa ja joustavaa verkkomateriaalia.
  7. Etsi opiskelun tukemiseksi valmiita lähdemateriaaleja, tietokantoja yms. itse laatimasi tekstin lisäksi. Kuvamateriaalit voivat myös olla erittäin hyödyllisiä.
  8. Liitä verkkomateriaaliin myös sellaisia kysymyksiä, jotka ohjaavat opiskelijaa miettimään omia tavoitteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan ja oppimiaan asioita. Ohjaa opiskelijaa pohtimaan myös ajatuksiaan materiaalista sekä sitä, mistä hän haluaisi tietää lisää.
  9. Verkkomateriaalin tulee tarjota opiskelijalle ohjeistus siitä, mitä opiskelijalta odotetaan. Odotuksiin liittyvät haasteet koskevat paitsi koko opintojaksoa myös yksittäistä moduulia ja moduulin osaa. Kiinnitä siis asiaan huomiota ja tuo odotuksia esille.

Alkuun

Kirjoittamisprosessin vaiheet

Määrittely- ja suunnitteluvaihe
Varsinainen kirjoitustyö ja tekstin viimeistely

Verkkokirjoittaminen on prosessi kuten moni muukin kirjoittaminen. Tässä prosessissa suunnittelutyö on erittäin tärkeässä asemassa. Tekstin suunnittelussa voi käyttää apuna perusmäärittelyä, sisältökarttaa ja tekstin rakenteen mallintamista. Perussanoman kirjoittamisesta ja uudelleenkirjoittamisesta on myös apua tekstin suunnittelussa ja prosessoinnissa. Suunnitteluvaiheeseen kannattaa sisällyttää myös käsitteiden yms. määrittely. Lisäksi verkkokirjoittamisesta on erotettavissa varsinainen kirjoitustyö ja viimeistelyvaihe.

Alkuun

Määrittely- ja suunnitteluvaihe

Määrittele tekstiäsi varten seuraavat:

  1. Mitä tahdot sanoa lukijalle? - Mistä aiheesta kirjoitat?
  2. Kenelle, millaiselle lukijalle kirjoitatkaan?
  3. Miksi kirjoitat? - Mitä haluat saada aikaan lukijassa?
  4. Mistä tiedät, onko teksti vaikuttanut lukijaan?
Jokaisessa useista sivuista koostuvassa verkkodokumentissa tulee olla erillinen aloitussivu . Aloitussivu koostuu useimmiten perussanomasta ja päävalikosta. Mutkikkaita rakenteita kannattaa välttää. Eräs suositus on, että tekstin leveys olisi korkeintaan seitsemän vaihtoehtoa ja syvyys viisi tasoa. Leveydellä tässä yhteydessä tarkoitetaan yhdellä sivulla sijaitsevien linkkien määrää ja syvyydellä dokumentin hierarkkisten tasojen määrää.

Tekstin rakenteen voit piirtää seuraavasti:

  1. Kuvaa yhtä verkkotekstin sivua suorakaiteella, jonka koko voi osoittaa arviotasi tekstin määrästä.
  2. Kuvaa linkkejä viivoilla. Niillä yhdistät sivut dokumentiksi.
  3. Tee pääpiirteinen sisältökartta, jonka jälkeen alat hahmotella ensin aloitussivua ja sitten muita sivuja yksityiskohtaisemmin.
  4. Merkitse otsikot, kuva-aiheet sekä linkkeinä toimivat avainsanat ja –kuvat jokaiselle sivulle.
  5. Yhdistele dokumenttisi linkeillä muihin aihepiiriltään lähellä oleviin dokumentteihin.


Kuvio 1. Esimerkki verkkotekstin rakenteesta. (Lähde: Alasilta 1998)

Takaisin vaiheisiin - Alkuun

Varsinainen kirjoitustyö ja tekstin viimeistely

  1. Kartoita valmiit dokumentit , joita on saatavilla verkossa tai paperitekstinä. Tarkista, voitko käyttää linkkejä ja tekstejä sellaisenaan tai poimia niistä osuuksia tai muokata niitä sopiviksi. Varmista, ettet riko tekijänoikeuksia lainatessasi tekstejä.
  2. Kirjoita sivu kerrallaan ja rennosti ja ripeästi myös puuttuvat osuudet. Helpota kirjoittamista määrittelemällä jokaiselle sivulle erikseen viestintätehtävä. Kiinnitä erityistä huomiota sivujen aloitukseen. Varmista, että sivut, väliotsikoiden jaksot ja mieluiten myös kaikki kappaleet ovat sisällöllisesti ja juonellisesti itsenäisiä. Kirjoita kustakin asiasta vain kerran ja tarkista sisältökarttaa, mikäli alat toistaa samaa asiaa. Korjaile ja testaa tekstiä.
  3. Vertaa tekstiluonnoksia ja sisältökarttaa , tarkastele, vastaavatko kirjoittamasi tekstit niitä tehtäviä, joita olet eri sivuille antanut. Korjaa tarvittaessa joko sisältökarttaa tai tekstejä tai molempia.
  4. Pyydä kommentteja siitä, vastaavatko sisältökartta ja tekstiluonnokset alkuperäistä tehtävänmäärittelyä ja miten.
  5. Arvioi silmäiltävyys , jolloin huomiosi on aloitussivun kiinnostavuudessa ja kertovuudessa, valikoiden yhdellä kertaa näytölle mahtumisessa, otsikoinnin kiinnostavuudessa ja kertovuudessa, kappalejaon riittävässä tiheydessä, väliotsikoiden välisten osuuksien mahtumisessa näytölle kerralla, rakenteen jäsentymisessä niin, että lukija näkee luontevia kokonaisuuksia ilman näytön vierittämistä sekä taulukoiden, luetteloiden ja kuvituksen mahdollisessa hyödyntämisessä.
  6. Mittaa luettavuus kuulemalla aitoja lukijoita. Selvitä mihin lukemisen ongelmat tarkalleen liittyvät, korjaa ja testaa uudelleen. Varmista, ettei tekstissä ole turhaa kursivointia, turhia suuraakkosia eikä liikaa lihavointia ja että siinä on sopiva kirjasinkoko ja palstaleveys ja alleviivauksia käytetty ainoastaan linkeissä.
  7. Varmista käytettävyys arvioimalla itse tai pyytämällä joitakin toisia arvioimaan käytettävyyden osatekijöitä: silmäiltävyyttä, luettavuutta, lukijan motivaatiota, juonellisuutta, lukemisen ohjausta, jäsentelyä ja rakennetta. Korjaa tekstiä heikoimmista kohdista. Varmista myös, että jokainen linkki vastaa johonkin lukijan tarpeeseen tai toiveeseen ja että käyttäjän on kohtuullisen varmaa ja vaivatonta löytää tarvitsemansa tieto. Pohdi, tarvitseeko lukija käyttövihjeitä tai neuvoja.
Takaisin vaiheisiin - Alkuun

Hyödyllisiä linkkejä

Alkuun

Lähteet

Alasilta, A. 1998. Näin kirjoitat tietoverkkoon. Viestintäopas paperin maailmasta verkkojen aikaan. Helsinki: Infoviestintä.

Verkko opetuksessa - opettaja verkossa. 2001. Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wagner, P. & Oksanen, U. (eds.). Helsinki: Edita.

Alkuun

Päivitetty 6.9.2004 AK